Ihana 4 päivän vapaa vetelee viimeisiään. Sää ei ole suosinut, mutta mitä siitä. Sateellakin voi ulkoilla aivan mainiosti. Olen lenkkeillyt koirien kanssa joka päivä pitkän metsälenkin ja Mopon kanssa olemme ahkerasti harjoitelleet. Paikalla oloa, seisomista, seuraamista ja asennonvaihtoja maahan-seiso-maahan.

Perjantaina vesisateessa menin raviradan parkkipaikalle treenaamaan. Saimme yllättävää häiriötä, kun lähelle pysäköidystä hevosautosta otettiin poni ulos ja siirrettiin viereiseen autoon. Hyvin Mopo kesti moisen häiriön. Liekö edes huomannut koko eläintä. Hyvä Mopo!

Tällä hetkellä paikalla olo on ok. Tosi maahanmeno on hieman haasteellinen. Asennon vaihtojen vuoksi Mopo alkaa helposti tarjoamaan maasta suoraan seisomista. Jos sen saa maahan, niin eihän se sieltä enää lähde. Tänään tein paikalla olo harjoituksen huoltoaseman pihassa isännän tankatessa autoa. Kävin piilossakin noin 30 sek ja hyvin pysyi paikalla ohikulkijoista huolimatta.

Huoltamon pihalla oli niin mukavasti tilaa, että otettiin myös seuraamispätkiä. Suorat menevät kutakuinkin ok. Käännöksiä saa vielä työstää. Käännös oikealla on melko hyvä. Pysyy tiiviisti mukana. Vasemmalla kääntymisessä on välillä hankaluuksia. Tosin Mopo alkaa jo kääntymään etutassuillaan ja takaosa pysyy paikallaan. Peruutusharjoitukset alkavat siis tepsiä.

Keskiviikkona on EKK:n tasokokeet. Saas nähdä päästäänkö treeniryhmään ja jos päästään niin mihin. Ollaan me ainakin valmistauduttu hyvin.

 

Taas oli keskiviikon tokoilta. Ja huh mikä vauhti koko illan! Töistä suoraan kotiin, koirat autoon, vaatteiden vaihto ja menoksi. Ehdin juuri ja juuri kuudeksi Petikkoon. Keskiviikon tottisilta. Treenasimme seuraamisen käännöksiä, hyppyä, seisomista ja paikalla oloa. Lisäksi mietittiin ketjuttamista ja ärsykekontrollia.

Seuraaminen meni hienosti! Myös käännökset oikealle. Vasemmalle ei niinkään. Joudun vielä harjoittelemaan peruuttamista, että Mopo oppii hallitsemaan takaosaansa.

Seisominen on Mopolle helppoa. Lieköhän se jotenkin luontaista SEISOVALLE lintukoiralle. Laitoin Mopon peruuttamaan ja sitten käskystä seisomaan. Koira pysyy hyvin paikallaan ja pystyn jo kiertämään koiran edestä sen sivulle seisomaan ja takaisin eteen. Lisäksi tein makupalalla houkutellen asennonvaihtoja maahan-seiso ja istu-seiso. Ei hyvä. Makupala aiheuttaa liikaa hössötystä. Pitää todellakin aloittaa kosketuskepin kanssa asennonvaihdot. Samalla saan pikkuhiljaa seiso käskyn ärsykekontrolliin, kun palkkaan vain oikeista suorituksista.

Hyppy meni hienosti. Tosin tässäkin hypyssä oli hieman kuumenemista agilityhypyn tapaan. Meinasi perusasennot hukkua ja tulla varaslähtöjä. Sen sijaan seisominen esteen takana alkaa jo sujua hyvin. Ehkäpä vapaahyppy tulee olemaan ensimmäinen liike, jonka saan ketjutettua valmiiksi kisaliikkeeksi.

Treenien jälkeen ajelin Petikosta Nuuksioon lenkille. Hyvä yritys. Joku toinen koiranulkoiluttaja oli uponnut hankeen ja siinähän meni ainakin tunti ennenkuin auto saatiin irti ja pääsin kävelemään. Kiersin pikkulammen ja koirat saivat irrotella. Pidempikin lenkki olisi ollut kiva, mutta ilta oli jo niin pitkällä, että kotiinkin oli kiva päästä. Klo 21.30 oli vihdoin auto pihassa ja pääsin suoraan saunaan. Vähempikin vauhti riittäisi, mutta eipä ole ihme etten oikein viikolla ehdi mitään muuta tekemään kuin koirien kanssa puuhastelemaan.

Tänään kipittelin remmilenkin setterien kanssa ja käppäilin treenaamaan tottista raviradan parkkipaikalle. Hyvä idea, mutta saman olivat keksineet muutkin. Koko paikka oli täynnä treenaajia. Onneksi löytyi vapaa nurkka meillekin ja pääsimme tekemään lyhyen tottiksen.

Jostain syystä Mopo oli erittäin kiinnostunut haistelemaan ilmaa ja nuuskutteli kovasti pensaiden alle. Joko kyse on siitä, että siellä oli kevään ensimmäiset fasaanit tai Moppeli kuormittuu remmissä kävelystä ja purkaa itseään tuijottelemalla kaukaisuuteen. Mielestäni samaa käytöstä ei ole ollut silloin, kun menen autolla samaan paikkaan treenaamaan. Tosin aikaisemmin emme ole olleet näin lähellä kentän reunoja hyvien hajujen lähellä.

Tein seuraamista. Lähinnä suoria ja mielestäni Mopo kulki oikeassa asennossa. Vasen käsi oli hieman koukussa ja ehkäpä se on Mopolle jonkinlainen merkki. Seuraaminen sujui ja se lienee tärkeintä. Lisäksi tein paikalla käännöksiä oikealla, jotka sujuivat ok. Käännös vasemmalle ei onnistu. Vaatii jonkin verran treeniä, että Mopo oppii hallitsemaan takaosaansa ja pystyy kääntymään vasemmalle ja pysyy samalla oikeassa kohdassa.

Seiso. Seuraaminen alkaa perusasennosta ja se taas johti siihen, että Mopo tarjosi mielellään istumista. Sain sen kuitenkin peruuttamaan ja siitä pysähtymään seisomaan ilman säätöjä. 5 toistoa, jotka sujuivat ok.

Lopuksi vielä paikalla makuu, jossa ei huomautettavaa. Ainoa kauneusvirhe oli se, että toisella kerralla Mopo tuijotteli taas kaukaisuuteen pensaiden alle. Liekö siellä jotain mielenkiintoisempaa.

Joudun todellakin panostamaan tänä vuonna siihen, että saan Mopon mielenkiinnon pidettyä yllä koko ulkotreenin ajan, sillä riistanhaju on liian houkuttelevaa. Ja vaikkei sitä kukaan uskokaan, niin missään ei ole niin paljon riistaa kuin Helsingin seudulla. Rusakoita, fasaaneja ja kaneja. Todella haasteellinen ympäristö riistaveriselle metsästyskoiralle.

Huomenna taas Tiilitielle tottistelemaan. Mielenkiinnolla odotan huomista, sillä tarkoitus on aloittaa ketjuttamaan taaksepäin pienistä osasista valmiita kisaliikkeitä.

Blogin päivitys on taas jäänyt, vaikka treenailtu on kovasti. Tarkoitus oli pitää jonkin sortin treenipäiväkirjaa, mutta ihan niin tarkkaa kirjanpitoa en ole jaksanut tehdä.

Tänään agilitytreeneissä tehtiin taas viime viikon tapaan takaa leikkauksia sekä treenattiin pujottelua ja paikalla istumista. Mopo on edistynyt mukavasti ja pystymme tekemään jo lyhyitä radanpätkiä ja ohjauskuvioita. Yksittäisistä esteistä opettelematta ovat ainakin puomi, pöytä, keinu ja pituushyppy. Sen sijaan ongelmia tulee vieläkin paikalla istumisessa. En vieläkään pysty jättämään Mopoa istumaan ja siirtymään kunnolla hyppyjen taakse. Jotenkin se on yhdistänyt agilityesteet siihen, että ei tarvitse istua. Tokotreeneissä ongelmaa ei esiinny. Mopo on jotenkin yhdistänyt hyppyesteet siihen, ettei tarvitse istua. Saas nähdä milloin saan tämän ongelman ratkaistua!

Tottelevaisuudessa ohjelmassa on ollut seuraaminen, seisominen ja paikalla olot istuen sekä maassa. Seuraamisessa on ollut poikittamista ja se on välillä ollut parempaa ja välillä pahempaa. Ilmeisesti vasemman käden asennolla on jonkinlainen yhteys seuraamisasentoon. Siihen pitää perehtyä huomenissa.

Seisoliikkeessä Mopo seisoo jo varmasti paikallaan. Olen huomannut, että peruuttaminen on tässäkin oivallinen konsti. Peruuttava koira on helppo pysäyttää oikeaan asentoon. Mopo kestää myös ympärillä kävelemistä. Seuraavaksi pitää alkaa perehtymään asennonvaihtoihin istu-seiso, maahan-seiso. Sen jälkeen kun Mopo osaa ne sujuvasti, niin voin alkaa ottamaan seisomista myös seuraamisen yhteydessä.

Paikalla olo maassa alkaa jo olla hanskassa. Olen tähän saakka palkannut koiran sivulle tulosta, maahan menosta ja vielä välillä siitakin kun se pysyy maassa. Nyt aloin vähentämään selkeästi palkkausta. Tutussa paikassa en enää tee välipalkkausta ollenkaan ja vieraassakin paikassa hyvin harvakseltaa. Ja sehän tulee sivulle, menee maahan ja pysyy paikallaan ilman namusia!

Siitä voikin vetää sellaisen johtopäätöksen, että olen ilmeisesti junnannut aivan liian kauan paikallaan ja toiminut karkkiautomaattina sen sijaan, että olisin uskonut koiran osaavan. Treenitapaan tuleekin jatkossa sen verran muutoksia, että vanhojen tuttujen liikkeiden osalta palkkausta pitää miettia tarkemmin.

Toivotaan lämmintä pääsiäistä ja treeni-intoa!

Tämän päivän treenit jäivät väliin lumimyrskyn yllätettyä minut ja koirat lenkillä Nuuksion perämetsissä. Aivan ihana pitkä lenkki lumisessa metsässä. Lenkin jälkeen oli tarkoitus ottaa lyhyet tottikset ulkona ainaisten olohuonetreenien jälkeen. Treenit jäivät väliin, sillä lenkin aikana alkanut lumisade yltyi suorastaan tuiskuksi ja parissa tunnissa tuli liki 10 cm lunta. Niinkuin sitä ei olisi jo ollut tarpeeksi.