Pitihän se arvata, että tämä päivittäminen on aika haasteellista. Suurin syy lienee se, että kun päivät töissä tuijottaa pientä ruutua, niin läppärin avaaminen ei todellakaan ole ensimmäinen ajatus siviilissä. Mutta asiaan.

Helmikuun kohokohta oli vuoden viimeiset maastotreenit Kärkölän fasutarhalla. Lähdettiin matkaan sillä mielin, että tipua kenttään. Koiralle saatiin neljä erää, joista kolmessa oli lintutyö. Hyvä seisonta, nosto käskystä ja ampuja ampui ohi. Kaikissa tilanteissa. Olen kuitenkin tyytyväinen koiran toimintaan. Samalla huomasin, että vaikka Mopolla onkin hermot rautaa, niin ampuminen aiheuttaa hieman lämpenemistä. Jatkossa treenaamme pysähdyskäskyä siten, että joku ampuu.

Olen aloittanut jälleen aktiiviset tokotreenit agilityn rinnalla. Agilityssa alkanut ongelma eli koira ei pysy paikalla on nyt sitten todettu myös tottelevaisuusharjoituksissa. Mopolle on sheipattu nopeat istumiset ja maahanmenot. Ongelma onkin se, että koira ei pysy paikalla. Se istuu/menee maahan nopeasti ja jos ei tapahdu mitään (=tule palkaa per heti) niin vaihtaa asentoa. Jippii. Houston we have a problem.

Ongelman ratkaisuksi olen päätynyt seuraavanlaiseen ratkaisuun. Vapaa-käskyn opettaminen. Tämän hetkinen treeni menee jotakuinkin näin. Annan koiralle käskyn ja palkan. Sitten vapaa-käsky ja palkka. Tavoittena on kertoa koiralle, että istu/maahan tarkoittaa todellakin sitä, että asento pidetään kunnes toisin määrätään.

Lisäksi olen miettinyt millähän tavalla saisi opetettua varman seiso-käskyn. Asiaa mietittyäni päätin kokeilla pysähtymistä peruuttamisen kautta. Tällä hetkellä sheippaan Mopolle peruuttamista ja kun se sujuu siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Peruuttaminen on myös hyvä takapään hallintatreeni agilitykoiralle. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla siis.

Vaikka tämä onkin pääasiassa Mopoilublogi, niin pari sanaa Simosta. Simolle tuli ikävä märkivä tulehdus hännänpäähän. Hännänpää meni kuolioon ja tarkoitus olikin varata eläinlääkärille aika hännän amputointia varten. No amputaatiota ei sitten tarvita, sillä häntä katkesi itsekseen lenkillä. Simo on nyt sitten puolihäntää lyhyempi. Menoa se ei kuitenkaan tunnu häiritsevän.